Marie Antoinette

Marie Antoinette ja Ludvig osoittautuvat myötätuntoisiksi ja kyvykkäiksi hallitsijoiksi, joilla on nykyaikaisia ajatuksia lahjakkuuden palkitsemisesta perittyjen etuoikeuksien sijaan. Mutta heillä on vihollisia kaikkialla.

Marie Antoinetten vaarallinen seksisuhde Fersenin kanssa syttyy uudelleen, kun heidät valitaan Figaron avioliiton esitykseen.

Kun Marie Antoinette ryhtyy toimiin suojellakseen itseään ja syntymätöntä lastaan, hän vahvistaa tahattomasti käsitystä, jonka mukaan hän on hutsu, joka tuhlaa rahaa Pariisin nääntyessä nälkään.

Marie Antoinette päättää uudistaa julkisuuskuvaansa, ja kuningaspari on onnellinen, kun he saavat maistaa ”tavallista” elämää.

Kun Marie Antoinettea syytetään timanttikaulakorun varastamisesta, hän on päättänyt todistaa syyttömyytensä ja rangaista syyllisiä.

Kun Rohan ja Jeanne tuodaan julkiseen oikeudenkäyntiin, tapahtumat karkaavat nopeasti Marie Antoinetten ja Ludvigin hallinnasta.

Marie Antoinette käsittelee henkilökohtaista surua, kun hänen tyttärensä Sophie ei menesty ja häntä kiristetään varastetuilla Fersenin vastaanottamilla rakkauskirjeillä.

Marie Antoinette kamppailee tukeakseen Ludvigin hallintoa henkilökohtaisemman tragedian ja kansanvallankumouksen armottoman etenemisen edessä.