W Domu

Ohjaaja: Jerzy Skolimowski. Virus löysi minut Sisiliasta, jossa kuvasin uutta elokuvaani. Se mahdollisti Italian tragedian ja Italian sankaruuden näkemisen, kuten myös Sisilian upean kevään. Aika on pysähtynyt hetkeksi.

Ohjaaja: Krzysztof Skonieczny. Pandemian aiheuttaman tilanteen takia tuntuu kuin olisimme aavikolla. Minulle tämä mahdollistaa itseni kohtaamisen – muistojeni suodattamisen, kotivideoiden kelaamisen, omien sisäisten vapinoiden huomaamisen.

Ohjaaja: Renata Gasiorowska. Tämä elokuva paljastaa kuinka tiiviisti olemme lukinneet itsemme omaan kuplaamme, vaikka meillä on lukemattomia tapoja kommunikoida etäältä.

Ohjaaja: Jacek Borcuch. Tehdessäni lyhytelokuvaani keskityin nykyhetkeen ja olinpaikkaani sen sijaan, että keskittyisin toiseen hetkeen ja paikkaan.

Ohjaaja: Jan P. Matuszynski. Odottaminen pandemian aikaan on erikoista. Jokainen kokee sen eri tavalla. Sillä välin me odotimme... jotain muuta.

Ohjaaja: Xawery Zulawski. Eristäytyminen, itseensä vetäytymisen aika, kaikesta netissä nähdystä tulee pelkkää illuusiota. Mikä todellisuus on todellista?

Ohjaaja: Pawel Lozinski. Pandemian aikaisesta ajankulusta tuli henkilöhahmoni. Maailma jähmettyi parvekkeellani olevan kameran ansiosta. Katson maailman sirpaletta kuvassa ja outoa ajanjaksoa, johon me kaikki jouduimme.

Ohjaaja: Mariusz Trelinski. Taiteilijoiden polyfonia on kiehtonut minua. En muista aikaa, jolloin olisimme pitäneet yhtä. Se on hyvin harvinaista maassamme. Olemme luontaisia sooloilijoita, mutta yhtäkkiä kuulemme tutti-äänen.

Ohjaaja: Malgorzata Szumowska & Michal Englert. Ensimmäinen asia, joka tulee mieleeni, ovat rajoitukset myös näköpiirissämme. Kotiin jäädessämme näemme vain kapean kaistaleen todellisuudesta, mutta haluamme nähdä paljon enemmän.

Ohjaaja: Krzysztof Garbaczewski. Puutarhassa työskennellessä huomaa, ettei aika kulje lineaarisesti. Se tekee kaikesta epätodellista ja saa ihmisen muistuttamaan virtuaalista etanaa, joka kantaa spiraalimaista taloa selässään.